BLOGI

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi työnantajan velvollisuutena

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi täytyy tehdä jokaisella työpaikalla. Tarkalleen ottaen näiden tekeminen ei vielä riitä työnantajan lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi, vaan laki velvoittaa työnantajaa myös tarkkailemaan työympäristön tilaa jatkuvasti, sekä päivittämään riskianalyysiä aina tarvittaessa.

Tässä kirjoituksessa kerron, miksi vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi on tärkeää ja kuinka se kannattaa tehdä.

Miksi vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi tehdään?

Velvollisuus vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin perustuu työturvallisuuslakiin. Taustalla on tietenkin tavoite työturvallisuuden lisäämisestä siten, että mahdolliset terveysriskit tulevat läpinäkyviksi ja siten myös hallittaviksi. Jos et ole tiedostanut työpaikan vaaroja, et voi ryhtyä niitä poistamaankaan.

Vaikka vaarojen tunnistamisella ja riskien arvioinnilla tähdätäänkin turvallisuuden ja terveyden parantamiseen, niin oikeudelliselta kannalta katsottuna velvollisuuden täyttämisellä on toinenkin, erittäin tärkeä tehtävä: oikeusvarmuuden lisääminen.

Korkein oikeus totesi ratkaisussaan 2016:99, että kun työntekijöiden oireilu osoitettiin johtuneen työpaikan huonosta sisäilmasta, syntyi olettama siitä, ettei työnantaja ollut noudattanut työsuojeluvelvoitteitaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajan on todistettava toimineensa huolellisesti, jotta se vapautuisi vastuusta.

Minkä tahansa lakisääteisen velvollisuuden laiminlyöminen on huono asia, mutta riskiarvioinnin osalta työnantajan kannattaa olla erityisen huolellinen. Vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin tekemättä jättäminen saattaa johtaa rikosvastuuseen, minkä vuoksi seuraamukset laiminlyönnistä lankeavat työnantajalle henkilökohtaisesti.

Rikosvastuun lisäksi laiminlyönti voi aiheuttaa työnantajan korvausvastuun: jos työntekijä sairastuu tai tälle käy työssä tapaturma työn vaaratekijän vuoksi, on selvityksen laatimatta jättämiselle annettu oikeuskäytännössä merkitystä arvioitaessa työnantajan vastuuta työntekijälle aiheutuneista terveyshaitoista.

Vaarojen tunnistaminen

Tietyissä tehtävissä, kuten vaikkapa tehdastyössä tai rakennustyömaalla työskenneltäessä, vaarat ovat hyvin ilmeisiä. Vaikka vaarat ja riskit mielletäänkin usein yhteen tiettyjen alojen kanssa, niin tosiasiassa ihan jokaiseen työhön sisältyy jonkinlaisia vaaratekijöitä. Esimerkiksi toimistotyössä terveyshaittaa voi aiheutua huonosta työergonomiasta tai työn henkisestä kuormituksesta.

Vaarojen tunnistamisessa käydään läpi kaikki seikat, joista saattaa aiheutua terveyshaittaa tai vaaraa työntekijöille. Lista mahdollisista työn aiheuttamista vaaroista löytyy esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen sivuilta. Tärkeintä on, että sinä tunnistat kuormitustekijät, jotka voivat tulla kyseeseen omalla alallasi.

Vaarojen tunnistaminen voidaan tehdä vapaamuotoisesti. Laki ei toisin sanoen edellytä vaarojen tunnistamiselta kirjallista muotoa. Mutta kuten huomaat jo mainitsemastani korkeimman oikeuden tapauksesta; työnantajan on voitava tiukan paikan tullen todistaa hoitaneensa vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi asianmukaisesti. Tästä syystä vaarojen tunnistamista ei ole minun mielestäni järkevää tehdä muuta kuin kirjallisesti.

Riskien arviointi

Vaarojen tunnistamisen jälkeen sinun tulee arvioida, minkälaista riskiä havaituista vaaroista aiheutuu työntekijän terveydelle. Riskien arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi kaksiportaista menetelmää, jossa arvioidaan ensimmäiseksi vaarasta aiheutuvan seurauksen vakavuus ja toiseksi todennäköisyys, jolla seuraukset tulevat aiheutumaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa ohjeistuksessa seuraukset jaotellaan vakavuudeltaan vähäisiin, haitallisiin ja vakaviin. Lyhyesti kerrottuna vähäiset seuraukset menevät itsestään ohi enintään muutaman päivän poissaololla, haitalliset seuraukset edellyttävät lääkärihoitoa ja sairauslomaa, vakavilla seurauksilla tarkoitetaan puolestaan sairaalahoitoa edellyttävää haittaa, pysyvää työkyvyttömyyttä tai kuolemaa.

Todennäköisyydet jaotellaan epätodennäköiseen, mahdolliseen ja todennäköiseen tasoon.

Epätodennäköisestä tapahtumasta on kysymys, kun se tapahtuu hyvin harvakseltaan. Esim. toimiston muuttuminen tukalan kuumaksi erityisen kuumina kesäpäivinä on Suomessa niin poikkeuksellista, että riskien arvioinnin näkökulmasta puhutaan epätodennäköisestä tapahtumasta.

Mahdollisia riskejä aiheuttavat tapahtumat, joita käy satunnaisesti, esim. kuukausittain. Tällaisia voivat olla vaikkapa tavarantoimitus toimistolle, josta aiheutuu rutiinien muuttumista ja siten mahdollisia vaaratilanteita.

Todennäköiset tapahtumat ovat läsnä usein tai jatkuvasti, kuten vaikkapa huono työergonomia.

Kun jaottelet havaitsemasi vaarat seurausten vakavuuden ja todennäköisyyden mukaan, huomaat, mitkä ovat kaikkein haitallisimmat vaarat työpaikallasi. Vakavia seurauksia aiheuttavat vaarat tulisi poistaa ensimmäisenä, erityisesti, mikäli seuraus tulisi riskiarvion perusteella tapahtumaan todennäköisesti. Vaaroja, joista aiheutuu käsityksesi mukaan mitätöntä tai vähäistä haittaa, ei tarvitse lähteä poistamaan tai vähentämään. Näiden osalta riittää, että niiden vaikutuksia seurataan ja hoidetaan myöhemmin kuntoon ajan ja resurssien salliessa.

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi jatkuvana prosessina

Riskianalyysin jälkeen sinun tulee päättää, mitä vaaroja ryhdyt poistamaan tai vähentämään. On vaaroja, joiden poistaminen olisi tolkuttoman kallista suhteessa saatavaan hyötyyn, ja toisaalta vaaroja, joita ei voida koskaan kokonaan poistaa. Esim. erityisen vastuullinen työ tulee mitä luultavimmin kuormittamaan sen tekijää työsuojelutoimenpiteistä huolimatta. Tällaisten vaarojen osalta tavoite voi hyvin olla niiden haitallisten seurausten alentaminen.

Valittavien toimenpiteiden toimivuutta ei voida koskaan tietää varmaksi etukäteen, mutta työnantajavelvollisuuden täyttämiseksi riittää onneksi se, että teet nämä lain edellyttämät toimenpiteet huolellisesti ja parhaan kykysi mukaan. Jos omat tiedot ja taidot eivät riitä, sinun tulee hankkia apua velvollisuuksien täyttämiseen. Työterveyshuolto on yksi luonteva vaihtoehto yhteistyökumppaniksi.

Työsuojelu tulee mieltää jatkuvaksi prosessiksi. Laissa tämä on muotoiltu työnantajan velvollisuudeksi tarkkailla työpaikan tilannetta. Tästä syystä toimenpiteiden vaikutuksia työpaikan tilanteeseen seurataan, ja tarvittaessa vaarojen tunnistamisprosessi uusitaan. Koska työnantajan täytyy osata tämän prosessin läpivienti itse, ei tätä mielestäni kannata ulkoistaa. Jos kuitenkin kaipaat asiassa apua, tai jos sinulla ei ole aikaa ryhtyä ottamaan asiasta perusteellisesti selvää, niin voit katsoa palvelustani lisää täältä.